Miksi niin paljon sääntöjä?

TUNNETKO tukehtuvasi kotona asetettuihin rajoituksiin? Onko sinun koskaan tehnyt mieli livahtaa vähin äänin ulos tai valehdella vanhemmillesi tekemisistäsi? Siinä tapauksessa sinusta voi tuntua samalta kuin eräästä nuoresta, joka piti vanhempiaan ylihuolehtivina ja toivoi, että he antaisivat hänen hengittää vähän vapaammin.

Kodin säännöt ovat niitä käskyjä ja kieltoja, joita vanhemmat tai huoltajat asettavat lapsille ja nuorille. Ne saattavat olla koulutehtäviin, kotitöihin ja kotiintuloaikoihin liittyviä vaatimuksia tai puhelimen, television tai tietokoneen käyttöön liittyviä rajoituksia. Ne voivat ulottua kodin seinien ulkopuolelle ja koskea käyttäytymistä koulussa ja ystävien valintaa.

Monet nuoret huomaavat usein ylittäneensä vanhempien asettamat rajat. Eräässä tutkimuksessa lähes kaksi kolmesta haastatellusta nuoresta sanoi, että heitä oli kuritettu sääntöjen rikkomisesta, joten tämä on selvästi kaikkein tavallisin syy rangaistuksiin.

Useimmat nuoret kuitenkin myöntävät, että joitakin sääntöjä tarvitaan totaalisen kaaoksen ehkäisemiseksi. Mutta jos ne tosiaan ovat välttämättömiä, niin miksi jotkin niistä tuntuvat niin ärsyttäviltä? Entä miten voit saada vähän liikkumatilaa, jos säännöt tuntuvat ahdistavilta?

”En ole enää mikään vauva!”

”Miten saan vanhemmat käsittämään, etten ole enää mikään vauva ja että heidän täytyy antaa minun kasvaa aikuiseksi?” kysyy nuori Emily. Onko sinusta koskaan tuntunut samalta? Säännöt saattavat hiertää mieltäsi, koska sinusta tuntuu, että sinua kohdellaan kuin avutonta pikkuvauvaa. Vanhempasi tietysti näkevät asian eri tavalla. He todennäköisesti uskovat, että säännöt suojelevat sinua ja valmistavat sinua aikuisuuden velvollisuuksiin.

Vaikka sinulla olisikin jonkin verran vapautta, sinusta voi näyttää siltä, että sääntöjä ei ole päivitetty sitä mukaa kuin olet kasvanut. Se voi tuntua pahalta varsinkin jos sisaruksesi näyttävät saaneen vähemmän tiukan kohtelun. Nuori Marcy sanoo: ”Olen 17-vuotias, mutta minun pitää olla kotona aikaisin illalla. Saan kotiarestia aina kun teen jotain väärin, mutta kun veljeni oli minun ikäiseni, kotiintuloaikoja ei ollut eikä hän ollut ikinä kotiarestissa.” Muistellessaan teinivuosiaan Matthew sanoo pikkusiskostaan ja serkuistaan: ”Tytöt saivat tehdä, mitä päähän pälkähti!”

Ei sääntöjä ollenkaan?

On helppo ymmärtää, että haluaisit ehkä jo päästä pois vanhempiesi valvovan silmän alta. Mutta olisiko elämäsi parempaa ilman heidän rajoituksiaan? Tunnet luultavasti ikäisiäsi nuoria, jotka saavat olla ulkona niin myöhään kuin haluavat, pukeutua miten haluavat ja lähteä ystäviensä kanssa milloin tahansa ja minne tahansa heitä huvittaa. Vanhemmat ovat ehkä liian kiireisiä kiinnittääkseen huomiota heidän tekemisiinsä. Tämä lastenkasvatusmenetelmä ei kuitenkaan ole osoittautunut hyväksi (Sananlaskut 29:15). Maailmassa näkyvä rakkaudettomuus johtuu suureksi osaksi siitä, että se on täynnä itsekeskeisiä ihmisiä, joista monet ovat kasvaneet ilman rajoja ja sääntöjä (2. Timoteukselle 3:1–5).

Jonain päivänä saatat nähdä kodin säännöt toisessa valossa. Eräässä tutkimuksessa haastateltiin nuoria naisia, joiden kotona oli ollut vain harvoja sääntöjä ja joiden vanhemmat eivät juuri olleet valvoneet heitä. Muistellessaan noita aikoja kukaan heistä ei pitänyt kurin puutetta hyvänä asiana. Heidän mielestään se kertoi vanhempien kiinnostuksen tai taitojen puutteesta.

Sen sijaan että kadehtisit nuoria, jotka saavat tehdä mitä haluavat, yritä nähdä vanhempiesi säännöt todisteena heidän rakkaudestaan ja kiinnostuksestaan sinua kohtaan. Asettamalla järkeviä rajoja he jäljittelevät Jehova Jumalaa, joka sanoi kansalleen: ”Minä annan sinulle ymmärtäväisyyttä ja opetan sinulle tietä, jota sinun tulee kulkea. Tahdon antaa neuvoja silmäni tarkatessa sinua.” (Psalmit 32:8.)

Juuri nyt säännöt voivat kuitenkin tuntua sinusta sietämättömiltä. Mieti siinä tapauksessa, mitä voisit käytännössä tehdä, jotta kotona olisi helpompaa.

Toimiva viestintä

Haluatpa enemmän vapautta tai vain vähän vähemmän kitkaa nykyisen vapautesi rajoissa, avainasia on hyvä viestintä. Olet ehkä mielestäsi yrittänyt puhua vanhemmillesi, mutta siitä ei ole ollut apua. Mietihän silloin, olisiko viestintätaidoissasi parantamisen varaa. Puhuminen on hyvin tärkeä apukeino, jonka välityksellä voit joko 1) saada, mitä haluat, tai 2) ymmärtää paremmin, miksi toiveesi torjutaan. Jos haluat saada aikuisten oikeuksia, on kohtuullista odottaa, että ilmaiset kypsyyttä viestintätaidoissa.

• Opettele hallitsemaan tunteesi. Raamatussa sanotaan: ”Koko henkensä typerä purkaa, mutta viisas säilyttää sen tyynenä loppuun asti.” (Sananlaskut 29:11.) Hyvä viestintä ei ole pelkkää valittamista; joudut ehkä silloin vain kuulemaan taas yhden saarnan. Vältä siksi marisemista, murjottamista ja lapsellista kiukuttelua. Vaikka kuinka tekisi mieli paiskoa ovia tai tehdä jotain muuta mielenosoituksellista rajoitusten takia, tällainen käytös tuottaa luultavasti vain lisää sääntöjä – ei lisää vapautta.
• Yritä ymmärtää vanhempiesi näkökantaa. Yksinhuoltajaperheestä oleva kristitty nuori Tracy on huomannut, että tästä on apua. Hän sanoo: ”Mietin, mihin äiti pyrkii säännöillään: hän yrittää auttaa minua tulemaan paremmaksi ihmiseksi.” (Sananlaskut 3:1, 2.) Kun olet empaattinen, sinun voi olla helpompi selittää oma näkökulmasi vanhemmille. Oletetaanpa vaikka, että he eivät halua päästää sinua johonkin illanviettoon. Sen sijaan että alkaisit kinastella asiasta, voisit kysyä: ”Entä jos joku kypsä, luotettava ystävä tulee mukaani?” Vanhemmat eivät välttämättä aina myönny pyyntöihisi, mutta jos ymmärrät heidän huoltaan, sinulla on paremmat mahdollisuudet ehdottaa jotain tyydyttävää vaihtoehtoa.
• Vahvista vanhempiesi luottamusta sinuun. Vanhempien luottamuksen voittaminen on kuin panisi rahaa pankkiin. Tililtä voi ottaa rahaa käyttöön vain sen verran kuin sinne on aiemmin talletettu. Tilinylityksistä joutuu maksamaan ylimääräistä, ja jos ylityksiä tulee paljon, tili voidaan sulkea kokonaan. Lisäedun saaminen on kuin nostaisi rahaa tililtä: se myönnetään vain jos olet aiemmin käyttäytynyt vastuuntuntoisesti.
• Pidä odotukset realistisina. Vanhemmilla on vastuu valvoa lastensa toimintaa järkevissä mitoissa. Siksi Raamatussa puhutaan ”isän käskystä” ja ”äidin laista” (Sananlaskut 6:20). Sinun ei silti tarvitse ajatella, että säännöt pilaisivat elämäsi. Päinvastoin jos alistut vanhempiesi valtaan, Jehova lupaa, että pitkällä aikavälillä ”sinun käy hyvin” (Efesolaisille 6:1–3).